Suomen Palloliitto on määrännyt HJK:lle rangaistuksen marraskuussa pelatun Veikkausliigan kauden päätöskierroksen ottelun tapahtumista.
HJK:n kannattajat ampuivat ilotulitteita ja sytyttivät soihtuja. Katsomosta takavarikoitiin pyroteknisillä valmisteilla varustettu drooni. Soihduttajat olivat pukeutuneet kommandopipoihin.
KuPSia vastaan pelattu ottelu keskeytettiin. Myöhemmin ottelua pystyttiin jatkamaan.
Palloliitto on määrännyt, että HJK pelaa kauden 2026 ensimmäisen kotiottelunsa tyhjille katsomoille. Lisäksi HJK:n fanikatsomo on määrätty suljettavaksi neljässä ensimmäisessä kotiottelussa.
Fanikatsomon sulkemisella ei ole vaikutusta. HJK oli jo aiemmin ilmoittanut sulkevansa fanikatsomonsa Klubipäädyn niin pitkäksi ajaksi, kunnes ongelmat on saatu ratkottua.
HJK pelasi viime kaudella surkeasti. Se jäi ylivoimaisesti suurimmasta budjetistaan huolimatta viidenneksi.
Seurapomo Aki Riihilahti ei silti eroa tehtävistään, vaikka moni muu voisi moisten tunarointien jälkeen saada potkut.
Kasinot
Kurinpidolla pyritään ennaltaehkäisyyn
Suomen Palloliitton määräämien rangaistusten perimmäinen tarkoitus ei ole pelkästään rankaista jälkikäteen, vaan ennen kaikkea ennaltaehkäistä vastaavia tilanteita tulevaisuudessa. Jalkapallossa katsomoturvallisuus on keskeinen osa ottelutapahtumaa, ja vastuu siitä kohdistuu aina järjestävään seuraan riippumatta siitä, ketkä rikkomuksiin syyllistyvät.
Rangaistukset perustuvat kilpailumääräyksiin ja kurinpitosääntöihin, joita sovelletaan tapauskohtaisesti. Mitä vakavammasta tai toistuvammasta rikkomuksesta on kyse, sitä ankarammaksi seuraamus muodostuu.
Tyhjät katsomot ovat kovimpia keinoja
Yksi jalkapallon raskaimmista seuraamuksista on otteluiden pelaaminen tyhjille katsomoille. Se vaikuttaa suoraan seuran talouteen, tunnelmaan ja kilpailullisiin lähtökohtiin. Kotietu katoaa käytännössä kokonaan, ja lipputulojen menettäminen tuntuu erityisesti seuroissa, joiden budjetti nojaa vahvasti ottelutapahtumiin.
Fanikatsomon sulkeminen on hieman kohdennetumpi keino, mutta sen symbolinen merkitys on suuri. Se viestii, että juuri kannattajakulttuuriin liittyvät ongelmat ovat rangaistuksen ytimessä.
Pyrotekniikka on jatkuva ongelma
Soihdut, ilotulitteet ja muu pyrotekniikka ovat olleet suomalaisessa jalkapallossa toistuva kiistakysymys. Osa kannattajista näkee ne osana tunnelmaa, mutta liitto ja viranomaiset pitävät niitä turvallisuusriskinä. Erityisen vakavaksi tilanne muuttuu silloin, kun ottelu joudutaan keskeyttämään tai kun pyrotekniikkaa käytetään naamioituneena tai järjestelmällisesti.
Tällaisissa tapauksissa rangaistukset kovenevat nopeasti, koska kyse ei ole enää yksittäisestä lipsahduksesta vaan organisoidusta toiminnasta.
Vastuu on aina seuralla
Vaikka rikkomukset tapahtuvat katsomossa, seura kantaa vastuun. Tämä on keskeinen periaate jalkapallossa. Seurat velvoitetaan tekemään yhteistyötä viranomaisten kanssa, tunnistamaan syyllisiä ja kehittämään turvajärjestelyjä. Jos ongelmat toistuvat, katsotaan se usein merkiksi siitä, että seura ei ole tehnyt riittävästi tilanteen hallitsemiseksi.
Tämän vuoksi rangaistukset kohdistuvat seuraan eikä yksittäisiin kannattajiin.
Rangaistukset osana laajempaa kokonaisuutta
Kurinpito ei ole irrallinen osa lajia, vaan se heijastaa koko jalkapallokulttuurin tilaa. Kun rangaistuksia jaetaan, taustalla on ajatus siitä, että ottelut ovat turvallisia kaikille ja että laji säilyttää uskottavuutensa. Samalla jokainen tapaus herättää keskustelua siitä, missä kulkee hyväksyttävän kannattamisen raja.
Suomalaisessa jalkapallossa linja on viime vuosina ollut selvä. Turvallisuudesta ei tingitä, ja seuraamukset kovenevat, jos ongelmiin ei puututa ajoissa. Onnipotin uutisia seuraamalla kuulet seuraavat käänteet tässäkin jutussa.