Suomalainen juoksusensaatio Alisa Vainio paransi sunnuntaina maratonin Suomen ennätystä lähes kahdella ja puolella minuutilla.
Vainio sijoittui Valencian maratonilla neljänneksi ajalla 2.20,48. Kyse on myös uudesta Pohjoismaiden ennätyksestä.
Vainion aika on kaikkien aikojen viidenneksi paras eurooppalaisen juoksema aika naisten maratonilla. Maailman kaikkien aikojen tilastossa hän on 131:s.
Vainion suorituksen ainutlaatuisuutta kuvaa, että edellisen kerran suomalaisjuoksija on yltänyt Euroopan tilaston kaikkien aikojen kärkikymmenikköön vuonna 1996. Tuolloin asialla oli Annemari Sandell 5000 metrin juoksussa.
Vainio oli MM-kisoissa Tokiossa viime syyskuussa maratonilla viides. Se tulos tuli kuin puskista.
MM-kisojen jälkeen hän ehti jo parantaa SE-aikaa lokakuussa Vantaalla ennen kuin Valenciassa tuli vieläkin kovempi suoritus.
Vainio on ollut pitkään suuri lupaus. Nyt hän lunastaa niitä suuria odotuksia.
Kasinot
Nousu ei ole sattumaa
Alisa Vainion nousu kansainväliselle huipputasolle ei ole yksittäisen onnistumisen tulos, vaan pitkän ja määrätietoisen kehityskaaren huipentuma. Vainio on ollut suomalaisen kestävyysjuoksun seurannassa jo vuosia, ja hänen potentiaalinsa on tunnistettu varhain. Viime vuosina harjoittelua on kuitenkin saatu vietyä uudelle tasolle niin määrän, laadun kuin kokonaiskuormituksen hallinnan osalta. Erityistä huomiota on kiinnitetty palautumiseen ja kilpailujen ajoittamiseen, mikä on mahdollistanut tasaisen kehityksen ilman pidempiä takaiskuja.
Siirtyminen maratonille ei ollut itsestään selvä ratkaisu, ja se vaati kärsivällisyyttä sekä luottamusta prosessiin. Alkuvaiheessa tulokset eivät vielä täysin heijastaneet tehtyä työtä, mutta taustalla rakennettu perusta kantaa nyt hedelmää. Vainio on onnistunut yhdistämään nopeuden ja kestävyyden tavalla, joka sopii erinomaisesti maratonmatkalle.
Tasainen ja kypsä juoksu Valenciassa
Valencian maraton tarjoaa vuosittain puitteet huippuaikoihin, mutta kilpailun kovatasoisuus vaatii juoksijalta myös taktista kypsyyttä. Vainio ei lähtenyt mukaan liian kovaan alkuvauhtiin, vaan piti suunnitelmastaan kiinni koko matkan ajan. Hänen väliaikansa pysyivät hämmästyttävän tasaisina, mikä on maratonilla usein ratkaiseva tekijä huipputuloksen syntymisessä.
Juoksun loppupuolella Vainio pystyi vielä kiristämään vauhtia, kun moni muu alkoi hyytyä. Tämä kertoo paitsi erinomaisesta fyysisestä valmistautumisesta myös vahvasta itseluottamuksesta ja kilpailupäästä. Neljäs sija kovatasoisessa kansainvälisessä kilpailussa vahvistaa kuvaa juoksijasta, joka pystyy toimittamaan parhaansa silloin, kun panokset ovat korkeimmillaan.
Uusi mittapuu suomalaiselle kestävyysjuoksulle
Suomen ennätyksen parantaminen lähes kahdella ja puolella minuutilla on poikkeuksellinen saavutus, joka ravistelee koko kotimaista kestävyysjuoksukenttää. Kyse ei ole vain numerosta tilastoissa, vaan merkistä siitä, että suomalainen maratonjuoksu on ottanut merkittävän harppauksen eteenpäin. Vainion aika asettuu suoraan kansainväliseen vertailuun ja kestää tarkastelun myös maailman huippujen rinnalla.
Ennätys avaa Vainiolle ovia arvokilpailuihin ja kovatasoisiin kutsukilpailuihin, joissa vaatimustaso on vieläkin korkeampi. Samalla se luo uudenlaisen odotuksen tulevista starteista ja nostaa rimaa myös muille suomalaisjuoksijoille, jotka tavoittelevat kansainvälistä läpimurtoa.
Pitkän tauon jälkeen Euroopan huipulle
Vainion sijoittuminen Euroopan kaikkien aikojen parhaiden joukkoon korostaa suorituksen historiallista merkitystä. Edellisen kerran suomalaisjuoksija on yltänyt vastaavanlaiseen asemaan Euroopan tilastoissa 1990-luvulla, kun Annemari Sandell kilpaili aivan mantereen terävimmässä kärjessä. Nyt Vainio tuo suomalaisjuoksun takaisin keskusteluun pitkien matkojen huipputasolla.
Pitkä tauko tällaisista saavutuksista tekee Vainion juoksusta entistä merkityksellisemmän. Se osoittaa, että oikeanlaisella valmennuksella ja pitkäjänteisellä työllä on edelleen mahdollista kuroa umpeen eroa Euroopan ja maailman parhaisiin, vaikka lähtökohdat eivät olisi samat kuin perinteisillä juoksumailla.