Kansainvälinen jalkapalloliitto FIFA jakoi viime perjantaina 2026 MM-kisojen lohkoarvonnan yhteydessä rauhanpalkinnon.
Sen sai Yhdysvaltain presidentti Donald Trump. On ymmärrettävää, että moinen palkinto on herättänyt hämmästystä.
Miksi FIFA toimi näin? Tiedossa oli, että kritiikkiä tulisi.
FIFA toimi aivan loogisesti. Se halusi tuoda itselleen ja jalkapallolle lisää näkyvyyttä Yhdysvalloissa. Kysehän oli erinomaisesta mainonnasta jalkapallolle ja MM-kisoille Yhdysvalloissa, jossa jalkapallo ei ole ykköslaji, vaikka suosiotaan siellä kovasti kasvattaakin.
FIFA haluaa myös pitää Trumpin tyytyväisenä. Aivan samalla lailla kuin piti Qatarin 2022 tai Venäjän 2018.
Trump oli kieltämättä koominen rauhanpalkinnon saadessaan. Mutta hän on halunnut sellaisen roolin aivan vapaaehtoisesti.
Kasinot
FIFA käyttää palkintoja osana viestintää
FIFAn tapa jakaa erilaisia tunnustuksia ei ole uusi ilmiö. Palkinnot, kunnianosoitukset ja symboliset eleet ovat osa järjestön tapaa rakentaa suhteita isäntämaihin, poliittisiin päättäjiin ja vaikutusvaltaisiin henkilöihin. Näitä päätöksiä ei yleensä tehdä urheilullisin perustein, vaan laajemman strategisen ajattelun kautta.
Rauhanpalkinnon jakaminen MM-kisojen lohkoarvonnan yhteydessä oli ajoitettu hetkeen, jolloin kansainvälinen media seuraa FIFA:n tapahtumia erityisen tarkasti. Näkyvyys oli taattu, ja reaktiot olivat ennakoitavissa jo etukäteen.
Yhdysvallat keskiössä ennen vuoden 2026 MM-kisoja
Vuoden 2026 jalkapallon MM-kisat järjestetään Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Meksikossa, mutta FIFA:n näkökulmasta Yhdysvallat on selvästi keskeisin markkina. Jalkapallo ei ole maassa perinteisesti suurin urheilulaji, mutta sen suosio kasvaa tasaisesti erityisesti nuoremman yleisön keskuudessa.
Donald Trumpn huomioiminen palkinnolla tuo turnaukselle näkyvyyttä yleisössä, joka ei välttämättä seuraa jalkapalloa aktiivisesti. Tästä näkökulmasta FIFA:n ratkaisu on markkinoinnillinen ja strateginen, ei urheilullinen tai ideologinen.
Suhde vallankäyttäjiin on FIFA:lle tuttua
FIFA on aiemminkin pyrkinyt ylläpitämään hyviä suhteita isäntämaiden johtoon. Venäjän vuoden 2018 ja Qatarin vuoden 2022 MM-kisat osoittivat, että järjestö toimii pragmaattisesti ja pyrkii varmistamaan kisojen sujuvan järjestämisen hinnalla millä hyvänsä.
Isäntämaiden poliittinen johto nähdään ennen kaikkea kumppanina, ei arvion kohteena. Tässä mielessä Trumpin huomioiminen asettuu jatkumoon, jossa FIFA pyrkii pitämään vaikutusvaltaiset tahot myötämielisinä kisajärjestelyille.
Kohu tuo näkyvyyttä mutta myös kritiikkiä
FIFA tiesi etukäteen, että rauhanpalkinnon myöntäminen Trumpille herättää keskustelua ja kritiikkiä. Tämä ei kuitenkaan välttämättä ole järjestölle ongelma. Päinvastoin, näkyvyys ja keskustelu pitävät MM-kisat otsikoissa jo hyvissä ajoin ennen turnausta.
Trumpin oma esiintyminen tilaisuudessa ja hänen suhtautumisensa palkintoon toivat tapahtumaan elementtejä, joita media käsitteli laajasti. Tässä mielessä FIFA saavutti tavoitteensa saada huomio kohdistumaan sekä itseensä että tuleviin kisoihin.
Symboliikka on osa jalkapallon suurpolitiikkaa
Kansainvälisessä huippu-urheilussa symbolisilla eleillä on suuri merkitys. Palkinnot, seremonialliset tunnustukset ja julkiset esiintymiset rakentavat mielikuvia ja suhteita, jotka ulottuvat kentän ulkopuolelle. FIFA:n toiminta ei poikkea tässä suhteessa muista suurista urheilujärjestöistä.
Rauhanpalkinnon jakaminen oli osa tätä symbolista peliä. Se ei muuttanut jalkapallon sääntöjä tai MM-kisojen rakennetta, mutta se vahvisti FIFA:n asemaa keskustelun keskiössä ja korosti sen kykyä vaikuttaa laajasti urheilun ja yhteiskunnan rajapinnassa.